Whitepaper
Tämä dokumentti kuvaa Latausinfra Simulaattorin taustalla käytetyt laskentamenetelmät, matemaattiset kaavat ja oletusarvot. Työkalu on suunniteltu tukemaan kiinteistöjen omistajia ja asiantuntijoita investointipäätöksissä tuottamalla objektiivista, elinkaaripohjaista (LCC) dataa sähköistämishankkeista.
Järjestelmä mallintaa kiinteistön sähköverkon kestävyyttä ja lataukseen irrotettavissa olevaa tehoa reaaliajassa.
Kiinteistön pääsulakkeen koko (A) muunnetaan käytettävissä olevaksi kolmivaihetehoksi (kW) standardikaavalla:
(Jossa I on pääsulakkeen koko ampeereina)
Laskentamalli erottaa kiinteistön muun peruskulutuksen (hissit, saunat, lämmitys, valaistus) sähköautojen latauksesta. Malli käyttää automaattista 30 % turvamarginaalia kiinteistön kokonaistehosta varmistaakseen, ettei sähköverkkoa ylikuormiteta. Lataukseen jäävä vapaa teho on siten 70 % kiinteistön teoreettisesta maksimista.
Jos kohteeseen valitaan dynaaminen kuormanhallinta, järjestelmä olettaa, että latausverkkoon voidaan kytkeä laitteita yli kiinteistön nimelliskapasiteetin. Malli laskee vapaan tehon perusteella, kuinka monelle autolle riittää taattu jatkuva peruslatausteho (3,7 kW). Älykäs ohjaus jakaa tämän kapasiteetin dynaamisesti kaikkien kytkettyjen autojen kesken priorisoiden tarpeita, ja rajoittaa laitteiden antamaa maksimitehoa (esim. 11 kW tai 22 kW) alaspäin piikkikulutuksen aikana. Malli lisää automaattisesti 2 000 € perusinvestointiin dynaamisen ohjausjärjestelmän vaatiman tekniikan kattamiseksi.
Simulaattori siirtyy perinteisestä investointikustannuksen tuijottamisesta laajempaan elinkaarikustannuslaskentaan (Life Cycle Costing). Kokonaiskustannukset diskontataan valitulle tarkastelujaksolle nykyarvomenetelmällä.
Kokonaisinvestointi koostuu perusinfran kaapeloinnista, latauslaitteista ja mahdollisesta kuormanhallintatekniikasta. Tästä vähennetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämä avustus, joka lasketaan suoraan hyväksyttyjen investointien bruttosummasta.
Jokaiselle latauspaikalle allokoidaan vuosittainen kunnossapitokustannus, joka kattaa ohjelmistolisenssit, vikapäivystyksen ja laitteiston ennakoivan huollon. Ylläpitokulujen nykyarvo (PVhuolto) lasketaan annuiteettikertoimella:
(Jossa C on vuotuinen ylläpitokulu, r on laskentakorko ja n on tarkastelujakson pituus vuosina)
Laskelma olettaa sähköauton keskikulutukseksi 20 kWh / 100 km. Koska sähkön hinta on altis markkinamuutoksille, sähkökustannusten elinkaariarvionnissa käytetään kasvavan annuiteetin nykyarvokerrointa. Tämä yhdistää laskentakoron (r) ja sähkön hintaan kohdistuvan vuosittaisen inflaatio-odotuksen (g):
Tämä kaava varmistaa, että energiakustannusten nousu on hinnoiteltu realistisesti osaksi elinkaarikustannusta.
Taloyhtiöiden ympäristöraportoinnin (ESG) tukemiseksi simulaattori laskee hankkeen kumulatiivisen hiilijalanjäljen pienenemisen sähköistymisen myötä. Laskenta perustuu seuraaviin keskiarvostettuihin vertailuarvoihin:
Yhden sähköauton vuotuinen päästövähenemä on siten:
Koko kiinteistön säästö skaalataan kertomalla tulos asennettujen latauspaikkojen määrällä ja tarkastelujakson vuosilla. Havainnollistamisen vuoksi tonnimääräinen säästö muunnetaan sovelluksessa ymmärrettäviksi vastaavuuksiksi, kuten istutetuiksi puiksi.
Jos hanke rahoitetaan taloyhtiölainalla, simulaattori muuntaa nettoinvestoinnin kuukausikohtaiseksi rahoitusvastikevaikutukseksi (per autopaikka). Ylläpitokulut ja lataussähkö ohjataan tyypillisesti erillisveloituksina suoraan latauspalvelun käyttäjille, jolloin ne eivät rasita perusyhtiövastiketta. Rakennettu latausinfra estää kiinteistön rakenteellisen arvonlaskun ("waste penalty") ja turvaa yhtiön houkuttelevuuden asuntomarkkinoilla tulevina vuosikymmeninä.